auto

Me ostettiin sitten auto.

Suomessa meillä oli kaksi autoa, Aalla omansa ja minulla omani. Kumpikaan ei tullut mukanamme tänne. Edessä oli siis auton osto. Ajelimme ensimmäiset kaksi viikkoa vuokra-autolla (tai Aa ajeli, minä oksensin). Sen jälkeen saimme lainaksi M-E:n ruttuisen ja vanhan clion, se asusti meillä kolme viikkoa. Sitten vuokrasimme jälleen viikoksi auton ja viikkoksi samaisen clion. Koko laina-autoajan Aa etsi autoa.

Autohan myydään täällä laittamalla ikkunaan lappu. Ja odotetaan että joku soittaa. On täällä autokauppojakin, mutta niihin on mentävä kyselemään tai soitettava: netissä ei ole mitään. Aan entinen työkaveri Jero soitteli ja kyseli ja he kävivät yhdessä katsomassa(kin) autoja. Aina ne olivat liian klommoisia tai niissä oli tupakoitu. Lopulta Aa päätyi ostamaan uuden auton.

Ja meille tuli Polo. Tilava perheauto.

Suomeen saa verottomasti tuoda auton, kun sen on omistanut puoli vuotta ennen maahantuontia. Meidän puolivuotta menee umpeen tämän kuun viimeinen päivä. Se tuli hieman yllättäen, siis tuo puolivuotta aikaa jäljellä, ei itse asia. Ihan uuden uutta, tilattavaa autoa kun nyt ei vaan saa muutamassa viikossa. Ja valmiissa autoissa ei ole sitä Suomessa aika mukavaa asiaa - penkinlämmitintä.

Dilemma oli valmis. Viedäänkö Polo, joka on liian pieni vai ostetaanko jotain muuta. Ja mitä.
(Jälleen kerran kaikki Aan tuntevat voivat ymmärtää, että unettomia öitä on vietetty muutamia...)

Sattuipa käymään niin, että eräässä kaupassa oli eräs esittelyauto 'tarjouksessa'. Se oli sopivan iso, mutta kuitenkin tarpeeksi pieni, sen sai viikossa mukaan ja siinä ON penkinlämmittimet. Aa on parasta aikaa tekemässä kauppoja.