lauantai 21. elokuuta 2010

härkiä

Huh kuinka aika vaan vilistää eteenpäin. Netti toimii aina silloin kun sitä ei tarvita ja se aavistuksen haittaa mm blogiin kirjoittamista. Asiaa hoidettaneen ?!

Me asumme aivan Camarguen luonnonpuiston vierellä, jonka eläimistöön kuuluvat mm mustat Camarguen härät sekä valkoiset Camarguen hevoset. Ainakin näin loppukesästä kaikki kylät pursuavat ohjelmaa, joissa pääosaa näyttelevät härät.

Härät kootaan laitumelta hevosilla, joita ohjastavat gardians'it, 'cowboyt'. Härät juoksevat kylän halki, nuoret miehet juoksevat kilpaa ja ihmiset hurraavat. Härät ohjataan areenalle, jossa härkätaistellaan. Härkätaistelut eroavat espanjalaisista verrokeistaan sillä, ettei härkiä vahingoiteta. Härän sarviin on sidottu nauha, jota kilpailijat yrittävät katkaista tai irroittaa kädessään olevalla metallisella 'kammalla'.

Me olimme eilen aamulla Jiin kanssa piknikillä erällä härkälaitumella kera ystävien. Osa paikalla olijoista oli pukeutunut vanhanaikaisiin vaatteisiin ja he olivat saapuneet paikalle hevoskärryillä taikka vanhoilla autoilla. Ihmiset grillasivat lihaa ja olipa orkesterikin soittamassa. 11 maissa saapuivat gardians'it hevosineen ja keräsivät lauman nuoria härkiä hevostensa keskelle ja karauttivat kylän halki. Me pysyttelimme vähän kauempana hevosten jaloista, sillä edellisenä päivänä oli yksi härkä päässyt karkaamaan.. Emmekä seuranneet saattuetta minnekään, vaan lähdimme kotiin päiväunille.

Iltapäivällä lähdimme koko perheen voimin meidän kylämme areenalla seuraamaan härkätaistelua. Ovaalin muotoisella areenalla oli hiekkapohja, sen reunoilla parin metrin päästä betoniseinistä (jonka päällä oli katsomo) oli punainen puinen aita. Aidan sisäpuolelle saapui 7 valkoisiin pukeutunutta miestä ja yksi härkä. Härkä kuopi hiekkaa ja miehet hyppivät kevyesti aidan yli härkää karkuun. Kun aikaa oli kulunut vartin verran, tuotiin kehään uusi härkä uusin voimin. Toiset härät hyppäsivät ketterästi aidan yli ja jäivät kiertämään kehää eivätkä tuntuneet halukkailta palaamaan maneesin puolelle. Tapahtuma oli ilmainen ja ilmeisesti jonkinsortin harjoitteluhomma.

Hauskaa oli. Olisi mukava mennä katsomaan niitä ihan 'oikeita' härkätaisteluita,
course camarguaise'ja, joista pitää maksaa. Tunnelma varmasti ainakin on kohdallaan!

Kuvia on vain muutama, Aa hoisi valokuvaamisen omalla kamerallaan, minä vain räpsäyttelin (ja muistikorttikin täyttyi) ja vahdin Jiitä, joka vaan haluaa kävellä...


Tämä saattue sattui kanssani samaa aikaa liikenneympyrään. Jouduin hieraisemaan silmiäni, että näin varmasti oikein mitä jouduin väistämään. Silloin en vielä tiennyt että pukeutumiseen kuuluu myös elävä rekvisiitta :)


Tässä ihania pitsivarjoja hiljaa kulkevan auton kyydissä


Nämä guardians'it keräsivät joukon nuoria härkiä keskellensä. Harmi ettei härkiä erota hevosten takaa. Hevoset siis muodostavat ympyrän jonka keskellä härät kulkevat.


Kun ihmiset olivat lähteneet, laitumelle jäi vielä härkiä. Onneksi ne olivat kaukana...



Meidän kylän areenalta. Yhtään miestä ei osunut kuvaan, härkä oli mielestäni mielenkiintoisempi, vaikkakin oli niitä miehiäkin mukava katsella ;)


Onpahan tuolla reunalla kaksi valkoisiin pukeutunutta miestä, turvassa aidan takana.

torstai 5. elokuuta 2010

askel

Piti kirjoittaa asioinnista kaupassa, mutta enpä jaksakaan.

Totean vain että Jii kävelee!
Vihdoin.


maanantai 2. elokuuta 2010

naapurit

Meidän naapurissa Suomessa asuu Anneli. Anneli asuu yksin, on noin nelikymppinen ja tykkää puuhata pihahommissa.

Meidän naapurissa Ranskassa asuu noin nelikymppinen nainen, yksin ja hän tykkää puuhata pihahommissa. Olemme ristineet hänet Anneliksi.

Naapurissamme toisella puolella (Ranskassa siis, Suomessa kun ei ole kuin yksi naapuri) asui eiliseen saakka vanhahko setä, yli kuusikymppinen, nuoremman vaimonsa kanssa. Setä oli eläkkeellä ja vaimo hoisi lapsia kotonaan. Setä ajoi autollaan edes takaisin koko päivän ja kävi kalassa. Tai puuhasi jotain autotallissaan. Mutta teki ja meni koko päivän. Setä puhui muutaman sanan englantia.
Täti hoisi lapsia. Ja työnsi lapsia kolmosten rattaissa, sellaisissa perättäin istuttavissa. Tädin kanssa en koskaan puhunut mitään, sanoimme vaan päivää.

Hoitolasten vanhemmat olivat kyvyttömiä parkkeeraamaan autonsa parkkiruutuun taikka taloyhtiömme portin ulkopuolelle. He parkkeerasivat autonsa keskelle tietä, meidän (taikka hoitopaikan) autotallien eteen, poikittain parkkiruutuihin tms.

Naapurin setä toi kotiin peräkärryn ja alkoi tyhjentää autotallia. Ja ajeli edes takaisin entistäkin enemmän. Eilen illalla satuin viemään roskat niin että naapurin autotalli oli auki, se ammotti tyhjyyttään. Autotallista näki sisään, ja sielläkin oli tyhjää. Setä touhusi jotain pihalla ja päätin kysyä - kyllä he muuttavat, sillä kolme huonetta ja keittiö on liian pieni heille, kun vaimokin hoitaa niitä lapsia.

Olivat kivoja naapureita ja heiltä olisi saattanut lainata esim tikkaita (lampun vaihtoon) taikka pensasleikkuria. Toivottavasti uudet naapurit ovat yhtä mukavia.
Toisaalta, eipä tule sitä autotrafiikkia sekä sekalaista parkkeerausta yhtään ikävä.