keskiviikko 13. lokakuuta 2010

eilen ja tulevilla viikoilla

Olin eilen ensimmäistä kertaa ulkona 'tyttöjen' kanssa, hmm reiluun kahteen vuoteen. Poimin ensin meidän kylältä kyytiin pilates-opettajamme Liisan, sitten Bekin ja ajoimme suureen ostoskeskukseen ennen muiden treffaamista.

Ostin Jiille viihdykettä lentokoneeseen (luukkukirjan sekä aquadoodlen = sellaisen taulun, johon piirretään vesitäytteisellä kynällä ja kun vesi kuivuu, taulu tyhjenee) sekä rouva Olmille valmistujaislahjan.

Loput possukerhon leidit tapasimme akvaarion edessä ja suuntasimme pitseriaan. Meitä oli yhteensä yhdeksän naista yhden suuren pöydän ympärillä. Söimme pitsaa, joimme viiniä, juttelimme ja nauroimme. Lopulta lähdimme kotiin (yhdeltätoista) ja päätimme jatkaa ilman lapsia-tapailua heti ensi viikolla elokuvaillan merkeissä. Todella mukava ilta.

Huomenna sitten suuntaamme kotikotiin. Ajamme ensin vajaat kaksi tuntia autolla Marseilleen ja sieltä lennämme Frankfurtin kautta Helsinkiin. Sitten kaupan kautta kotiin, saunaan ja omaan sänkyyn nukkumaan.

Viikonloppuna vietämme rouva Olmin valmistujaisia, jolloin Jii menee ensimmäistä kertaa yökylään, sekä äitini syntymäpäiviä. Viikko kuluu ystäviä sekä isovanhempia tavaten ja kun Aa sunnuntaina suuntaa takaisin Patonkimaahan, me Jiin kanssa hyppäämme Raaseporilaisten kyytiin ja hurautamme mökkeilemään viikoksi.

Jos meistä siis ei kuulu mitään muutamaan viikkoon, nautimme Suomen syksystä. Ja jos hätä tulee, saa soittaa ;)




sunnuntai 10. lokakuuta 2010

jäsenkortti

Syyskuussa alkoi possukerhon vuosi (niinkun kouluvuosikin, possukerhokin kokoontuu syys-kesäkuussa). Saimme sähköpostilla muutaman lomakkeen täytettäväksi sekä tietysti kehoituksen tuoda paperit pian Lululle (possujen organisaattori) kera jäsenmaksun (25 euroa vuosi + 4 euroa per lapsi).

Keskiviikkona Jii nukkui pitkään, niin pitkään ettei possuihin lähteminen ollut enää kovin järkevää, mutta muistin paperit joten päätin ajella palauttamaan ne. Ongelmana oli niiden täyttäminen. Vaikkakin kaikki tiedot olivat sekä ranskaksi että englanniksi, jäi ne osittain hepreaksi minulle. Kun puhutaan lapsesta, opiskelijasta, vanhemmista, osallistujista jne. Kuka minä olen ja kuka Jii on? Entä emergency contact?

Viime syksynä, muutama viikko papereiden palautuksen jälkeen, saapuivat jäsenkortit. Jiin kortissa on minun nimeni Jiin syntymäajalla. (No kun oli nämä tittelit hakusessa silloinkin...) Ne jäsenkortit on siis vaan lapsille ;)

No, annoin paperit Lululle ja pyysin apua. Hän käski minun vain laittavan allekirjoituksen ja hän hoitaisi loput. Jännityksellä odotamme mitä tämän vuoden kortissa lukee.



ps. Torstaina Marseillen ja Frankfurtin kautta kotikotiin!







keskiviikko 6. lokakuuta 2010

kesäasunto-reissu kuvina

Näkymä kesäasunnon pihasta merelle, rannassa siis Le Lavandou.


Kesäasunnon pihaa. Pojat alkoivat istutushommiin ja saimme kotiinviemisiksi Aloeveran.


Sunnuntain kävelyreitti kulki aivan rannassa.


St. Tropezin regatta

Ja St. Tropezin kylää


Matka takaisin kesäasunnolle uuvutti takapenkkiläiset.

kesäasunnolla

Koska koneessani on liian vähän tilaa, kuvat valitettavasti pysyvät kamerassa.

Cillen vanhemmilla on kesäasunto Le Lavandou'ssa, noin 300 kilometriä itään meiltä, Marseillen ja Nizzan välissä. Päätimme lähteä sinne viettämään viikonloppua.

Tiddy, Cillen mies, ei lähtenyt mukaan, sillä ajettuaan päivässä useamman sata kilometriä, ei lisäkilometrit tuntuneet houkuttavilta. Me kun lähdimme matkaan jo perjantaina päiväuniaikaan.

Asunto sijaitsee kukkulan rinteellä ja sen piha avautuu suoraan merelle. Pihalla oli viiniköynöksiä, laventeleita, kukkia, pensaita sekä tietysti suuri oliivipuu, joka oli tiputellut kypsiä oliiveja pitkin pihaa. Poikien avustuksella saimme pihan siistiksi nopeasti.

Lähdimme autolla alas kylään, katselemaan ja kiertelemään sekä ruokakauppaan. Laitoimme auton parkkiin Ruotsin kilvissä olevan auton viereen, mutta ajajia emme nähneet. Koko kylä oli muutenkin täynnä turisteja ja keski-ikä reilusti yli kuudenkymmenen.

Lauantaina päätimme lähteä ekskursiolle suihkuseurapiirien Saint Tropez'iin, jonne matkaa Le Lavandou'sta on nelisenkymmentä kilometriä. Pakkauduimme kaikki viisi Cillen tilavaan Saabiin ja lähdimme matkaan, upeaa rantatietä pitkin. Matka kuitenkin tyssäsi kaupungin suulle ja vastassa oli karmea ruuhka. Sitkeästi etsimme parkkipaikkaa (viralliset kaikki täynnä) ja pienen pyörimisen jälkeen saimme auton parkkiin. Ihmisiä siis oli valtavasti, kuin hulluillapäivillä konsanaan. Kävimme lounaalla ja yritimme bongata rikkaita ja kuuluisia, onnistumatta (vaikka tuskin niitä olisi tunnistanutkaan). Kun lähdimme takaisin autolle, syy ihmispaljouteen selvisi: suurten purjelaivojen regatta. Paluu matka sujui ruuhkitta.

Sunnuntaina lähdimme aamupäivällä alas Le Lavandouhun Cillen kanssa, pojat rinkoissa keikkuen. Kävelimme kallionkilekkeille tehdyllä betonipolulla aivan meren vieressä ja jäimme istumaan rannalle. Haimme leipomosta 'skandinaaviset' leivät (tosi paljon samanlaista kuin fasun kestileipä) ja lähdimme nousemaan ylös asunnolle. Lounas, siivous ja kotimatkalle.

Keväällä menemme uudelleen. Silloin lähdemme laivalla lähisaareen pyöräilemään.

ps. pohkeet on vieläkin kipeinä noususta...