Tiistai-iltana heinäkuussa pakkasimme tila-Polomme täpötäyteen ja lähdimme laivalla kohti Saksaa ja Travemundeä, meidän perhe autolla ja ystävämme Yksikätinen Aan moottoripyörällä. (Yksikätisellä on oikeasti kaksi kättä, tuurilla tosin.)
Laivalla pääasiallinen tekeminen oli syömistä; iltapala, aamupala, luonas, päivällinen...
Meillä oli hieno neljän hengen ikkunallinen hytti suoraan menosuuntaan. Yksikätisellä oli oma hytti (jaettu miespaikka), joten hän nukkui meidän kanssa.
Kun Yksikätisen lähtö varmistui, olisimme lisänneet hänet mtkustajaksi hyttiimme. Mutta kuten on järkevämpää (!?), oli halvempi ostaa hänelle oma hytti...
Jiillä toimi sänkynä koko matkan jo Suomessa sänkynä ollut äitiyspakkauslaatikko, jonne mumma on aikanaan tehnyt verhoilut. Siellä poika sitten nukkui tyytyväisenä laivan ja hotellien "lattialla"..
Travemundestä ajettiin Hampuriin. Matka oli lyhyt, mutta laiva oli vasta illalla satamassa, joten menimme miltei heti hotelliin päästyämme nukkumaan (no pojat istuivat hetken oluella). Torstaina sitten erkanimme päiväksi, Yksikätinen ajeli pienempiä teitä ja me muut poikkesimme veljeni luona lounaalla (Veli on asunut Saksassa ainakin kymmenen vuotta ja nyt vasta pääsin sinne käymään..) Harmi, että Jii oli vielä niin pieni, sillä Veljellä oli pari kanaa ja kukko, joita voi ottaa syliin ja silitellä.. Olisi siis ollut eläinpuisto samaan rahaan :)
Illalla treffattiin Yksikätinen Mainzissa ja käytiin syömässä. Yksikätinen oli odotellut meitä jo tovin, vaikka olikin joutunut pieneen kylään ja yrittänyt tunnin löytää sieltä pois. Hänellä on surkea suuntavaisto. Meidän matkaamme viivytti ne kanat...
Perjantai aamuna syötiin aamupala pienessä kahvilassa terassilla ja jatkettiin matkaa kohti Sveitsiä ja Zurichiä. Matkalla pysähdyttiin pikkukylään kahville. Kun sieltä starttasimme, alkoi sataa ja Yksikätinen joutui kaivamaan sadekuteet päällensä. Sade yltyi koko ajan ja päätimme pikkuteiden sijasta mennä moottoritietä. Aika hiljaista ajoa.. Pysähdyimme huoltsikalle syömään ja lisäämään Yksikätiselle lämmintä päälle (hanskat olivat litimärät, joten mies osti putiikista paremman puutteessa sementtityöhanskat, jotka pitivät vettä vaan ei kylmyyttä) ja matka jatkui.
Yöllä myöhään olimme Zurichissa, mutta mutta... Matti-navigaattorimme osasi kyllä hotellille (aamulla varasimme hotellin ja otimme ihan sviitit, sillä ne olivat halvat ja juurikin sen takia jatkoimme matkaa sateesta huolimatta), mutta koko kaupunki oli remontin alla, joten Mattimme hämääntyi kun käännyimmekin eri teille mitä oli käskenyt.. Keskustassa puoliltaöin oli PALJON ihmisiä ja kamala ruuhka. Kaikki valot olivat punaisella ja seisoimme siellä kauemmin kuin koskaan Helsingin neljän ruuhkassa! No, matkalla näkyi kaikkea mielenkiintoista, mm maksullisia naisia... (Minä hetken siunailin kun tytöillä oli niin lyhyet hamoset, ennen kun ymmärsin miksi.)
Vihdoin hotellilla puolentunnin harhailun jälkeen ja mikä meitä odotti! No ei ainakaan sviitti. Ihan tavallinen huone, jossa oli pieni keittiö ja todella pieni sänky. No onneksi se ei ollut kallis. Yksikätinen oli litimärkä eikä huoneissa ollut hiustenkuivaajaakaan. Märkiä vaatteita ripoteltiin sitten sinne tänne kuivumaan.
Aamulla katselimme säätä (satoi) huoneen ikkunasta kun huomasimme automme vierellä parkkipirkon, joka muisti meitä parkkisakoilla, siis sekä autoa että mootoripyörää. Yöllä pimeässä ei juuri tullut mieleen mittarin haku, saati että sitä olisi nähnyt lukea..
Matka siis jatkui, sillä me kaikki olimme saaneet tarpeeksemme Zurichistä. Ajoimme pienemmän kaupungin läpi ja jäimme matkalla aamupalalle sekä ostimme Yksikätisen sementtityömiehen hanskoihin sisään toiset hanskat. Sillä edelleenhän satoi ja lämpötila oli plus 13.
Taas matka jatkui, pienempiä teitä läpi Alppien kohti Lausannea Genevejärven rannalla. Maisemat olivat upeita sateesta huolimatta vesiputouksineen ja turkoosin värisine järvineen. Ja korkealla mentiin! Pysähdyimme kahville, mutta seuraava ongelma oli odottamassa.. Sveitsihän ei kuulu Eu:hun, joten euro ei ole käypä valuutta. (Joissain paikoissa eurokin käy, joten olimme saaneet muutaman frangin vaihdossa. Ihan rehellisesti: emme todellakaan muistaneet tälläistä pikkuseikkaa..) Pikkukylän kahvilaan ei huolittu korttia eikä euroja, joten jouduimme ynnäämään kaikki frangit saadaksemme kolme kahvia.
Sadekin loppui kahvien aikana ja iloisina jatkoimme eteenpäin. Mutta koska matkamme oli täynnä onnea, syttyi Polossa öljyvalo keskellä alppikyliä kuuden aikaan lauantai-iltana. Olimme juuri ajaneet Volkkarikorjaamon ohi, joten peruutimme muutaman kilometrin ja menimme kolkuttelemaan ovia. Tuurilla tallissa olikin tyttö remppaamassa vanhaa autoaan ja täytti öljysäiliömme ja sai maksuksi euroja :)
Tiet jatkuivat mutkaisina ja kuivina. Jokainen levennys oli täynnä telttaa ja karavaania, ihmisiä kulki tien varsilla ja leirejä pystytettiin. Pian selvisi syykin, seuraavana päivänä tie oli poikki, sillä sitä pitkin kulki sunnuntain Tour de France eli tuhat pyöräilijää. Onni siis ettemme olleet siellä vuorokautta myöhemmin!
Illalla Lausannessa eikä hotellissa ollutkaan parkkia, vaikka näin oli luvattu..Suht läheltä löytyi todella kallis parkkihalli, hmph. Huoneemme oli mukava, mitä nyt sänky oli niin kova, että kokolattiamattokin tuntui pehmeämmältä ja seinät olivat paperin ohuet (Yksikätinen huomautti jo illalla, että Jiin ääni kuuluu vaimentamattomana).
Sunnuntaina päätimme jaksaa loppumatkan kotiin, valitsimme taas pienempiä teitä, jotta moottoripyörälläkin olisi mukavampi matkustaa. Pikku pätkä moottoritietä ja pikkutielle, sitten tarvitsi mopo bensaa. Kysyimme Matilta neuvoa ja löysimme itsemme pienen pienestä kylästä pikkuisen ja hyvin mutkasen tien varrelta. Olisime syöneet jotain, mutta olimme tulleet jo Ranskan puolelle, joten ruoka-aika oli loppunut... (neljältä ei ole enää lounasta tarjolla eikä vielä päivällistäkään)
Poikien olisi tehnyt mieli jäädä terassille auringon paisteeseen ja ottaa huone söpöstä hotellista, mutta minä halusin jo kotiin (ilonpilaaja).
Valitettavasti kuvia ei ole tarjolla, mukana kyllä oli sekä kamera (kuvat visusti Aalla) että videokamera...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä toki jälki