marjat

Ostan aika usein pakastemarjoja, ihan jo siitäkin syystä, ettei tuoreita ole tarjolla. Mansikoita on mansikka-aikaan (nyt) eikä pakasteena ollenkaan. Mustikoita on mustikka-aikaan (toukokuussa), ja toisinaan muuloinkin. Mutta ne on niitä pensasmustikoita, joilla ei ole oikeiden mustikoiden kanssa muuta yhteistä kuin nimi. Vadelmia ja herukoita saa ympäri vuoden, sikakalliiseen hintaan. 

Pakastemarjoja siis. Mustikoita, vadelmia sekä toisinaan 'punaiset marjat' sekoitusta. Toisinaan käyn pakastekaupassa, toisinaan ostan ne 'oman' kaupan pakastealtaasta. Kuten viime viikollakin. Ihmetys oli melkoinen, kun käteeni osui tämä:

lapsenkantorinkka

Käytiin Jiin kanssa kaupungilla. Nukahti autoon takatullessa. Lisäsin lapaset ja hatun ja humpsautin makuupussin sisään vaunuun. On nukkunut jo tunnin.

Syksyllä ostettiin kirpparilta lapsenkantorinkka. Hätänen ostos. Rinkkaa kantaneena olisi pitänyt tietää, ettei sitä pidä ostaa... Mutta kun Aa oli sitä mieltä että se on halpa, niin ostettiin. Ei siis olisi pitänyt. Se on kyllä ihan ok, mutta mutta mutta...
*lapsen turvavyöt on todella huonot, ei mitenkään pehmustetut
*lapsi istuu kyydissä jalat liian levällään
*aikuisen olkahihnat on tönköt ja painaa
*siinä ei ole rintaremmiä
*siinä on yksi tasku, mutta lapsi istuu sen päällä, joten sitä ei voi täyttää kovin täyteen
*sitä ei myöskään voi laskea yksinään maahan, sillä se ei ole putkirinkka. (Ei niin että sitä koskaan voi yksinään jättää, mutta nyt siinä ei ole edes mahdollisuutta laskea sitä selästä ja ottaa oma takki pois tms.)
Hyvänä puolena oli, ettei se ollut kallis.

Aa löysi netistä vaellus-kaupan (tavan intersportissa kun ei ole sen kummempia kantolaitteita) ja siellä siis vierailtiin Jiin kanssa tänään. Ja ostin uuden. Se tuntui selkään sopivalta, myös lapsen kanssa. Siinä voi säätää ihan kaikkia nyörejä ja lapsella on viisipiste vyö. Plussana myös yksi myydyimmistä (parhaista) Suomessa, joten jälleenmyyntiarvokin pysyy kohdallaan.

Tuossa nurkassa se nyt odottaa hypistelijää, täältä tullaan!

Paitsi ennen sitä... Viime viikolla kopsahti postilaatikkoon paketti; sisua, suklaata sekä pikkuiset lapaset! Tuli muuten ehjänä perille. Jii oli ollut vailla peukalollisia lapasia ja koska minä en osaa peukaloita kutoa, ulkoistin tehtävän 'muurin tälle puolen', sillä Stansta on aikasta taitava näissä jutuissa (eikö olekin Raaseporilainen?)
Perjantaina olin sitten päiväkävelyllä viemässä vastapakettia postiin. Posti oli täynnä työmiehiä ja ovessa lappu: Kiinni maaliskuun 5. päivään. Lähin posti palvelee Perols'issa taikka Maurin'issa.

Onneksi rinkanhakumatka kulki postin ohitse. Mutta nyt, vielä kun Jii nukkuu, käyn rinkan kimppuun. Laitan kuvia sekä lapasista että rinkasta, kunhan saan aikaiseksi.

Toivottavasti muuten kaikilla oli mukava ystävänpäivä ;)