Perjantaista sunnuntaihin oli kaupungissa viinijuhlat. Me osallistuimme lauantaina lounasaikaan (leijoniakin olisi laulattanut). Torille/aukiolla oli tuotu viime joulusta tutut "kioskit", sellaiset pienet kojut, joissa jokaisessa on oma myyjä. Nyt siis jokaisessa kojussa oli joku viinitilallinen maistattamassa, kertomassa ja myymässä viiniään. Ja kaikki olivat 30km säteellä meistä. Sanoisin parisenkymmentä yhteensä.
Josko viinejä tahtoi maistaa, piti hakea lasi, jonka sisässä oli kolmeen maistatukseen oikeuttava määrä lappuja. Tuo lasi ja ne maistatukset (3kpl) maksoivat 2 euroa. Kun yhdessä Aan kanssa kojulle menimme, maksoimme kuitenkin vain yhden lapun per kaksi lasia. Ja toisessa kojussa lappua ei edes haluttu. Ja niissä sai maistaa monta viiniä kerralla (vähintään kaksi valkoviiniä, kaksi punaviiniä sekä rose). Huh, meinasipa tulla halpa humala! No Aa joutui lähtemään töihin ja minä pääsin Jiin viereen nukkumaan huuruja pois.
Yhdellä kojulla tilallinen alkoi samantien puhumaan englantia meille, muille vaan hymyilimme kauniisti. Ja juuri kun aloimme keskustella englanniksi, saapui viereeni kaksi mummoikäistä rouvaa puhuen SUOMEA. Olivat hirmuisen hienoja rouvia ja mielettömän uteliaita. He ovat viettäneet täällä jo monta talvea, eikä toinen heistä puhunut ranskaa ollenkaan (joten ei meillä hätää). Ihmettelivät miten emme kuulu paikalliseen skandinaavien yhdistykseen (no kun siellä on vaan pelkkiä mummoja). Yhyttivät minua liittymään johonkin toiseen yhdistykseen, jonka nimeä en enää muista, mutta joka tekee kävelyitä luonnossa kolme kertaa viikossa. Idea kiva, mutten taida jaksaa niitä mummoja... Ja kuulutaanhan me possukerhoon.
Koko tämän ajan Aa oli jutellut sen viinitilallisen kanssa. Kun aloimme tehdä lähtöä ja Aa sanoi minulle jotain, uteliaampi mummu kysyi Aalta kovalla ja hyvin selkeällä äänellä "ymmärrätkö sinäkin suomea?" Aa katsoi hieman kieroon ja kertoi olevansa "s u o m a l a i n e n".
Sunnuntaina vuorossa oli englantilaiset joulumarkkinat linna-luostarissa (?) Cassanissa. Siis perinteiset joulumyyjäiset, mutta lienevät kaikki myyjät olleet englantilaisia. Näytteillä oli myös eri yhdistyksiä, jotka puhuvat englantia (esim elokuvakerho, imetystuki, syöpäjärjestö ym). Ja tietysti suuri osa vieraista puhui englantia, muutama myös ruotsia (suomi-mummoja ei näkynyt). Olipa hullua ymmärtää mitä ihmiset ympärillä puhuivat!
Mukaan myyjäisistä tarttui kuusi pulloa viiniä (yhteensä 39e), osa linnan omilta pelloilta sekä viipale leipää. Kuvia kunhan ennätän...
Ja nyt olemme sitten Jiin kanssa flunssassa, joten Pariisin jouluvalojen katselu siirtyy (ainakin) ensi viikkoon. Kivaa lomaa vaan Aalle, joutuu meitä hoitamaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä toki jälki