Jippii, sain lahjaksi Äidiltä partiolaisten kalenterin ja ensimmäisen luukun saa avata jo sunnuntaina! Ennen joulua on kuitenkin niin paljon tekemistä ja näkemistä, etten tiedä miten kaikkialle kerkeääkään.
Tänään avattiin seitsemäs Viinijuhla kaupungin torilla. Esillä (maisteltavina sekä ostettavina) on viinejä ja viinintuottajia Agglomeration'in alueelta.
Tuo Agglomeration on siis 'yhdistys', johon kuuluu suuri osa lähialueemme kylistä. Agglo-alueella asuvat saavat ilmaiseksi jäsenkortin, jolla pääsee halvemmalla mm. museoihin, uimaan, tapahtumiin ym. joita Agglo järjestää.
Olimme viinijuhlilla myös viime vuonna ja tapasimme kaksi suomalasta mummoa, jotka yrittivät houkutella minua (meitä) mukaan Skandinavia-yhdistyksen toimintaan.
En (emme) ole mennyt (menneet) mukaan Skandinavia-toimintaan, sillä
a) sehän on täynnä mummoja
b) aivojen sopukoista pitäisi kaivaa ruotsinkieli
c) olen ollut liian laiska etsimään tietoja, soittamaan sihteerille ja maksamaan jäsenmaksun
Olen käynyt ruotsalaisella osteopaatilla, samoin kuin ystäväni Cille (norjalainen). Cille innostikin meidät mukaan Lucia-juhlaan ensiviikon sunnuntaina, järjestäjänä siis Skandinavia-yhdistys. MUTTA luvassa on tonttuja ja lahjoja lapsille. Yritämme siis olla paikalla!
Nyt tulevana viikonloppuna järjestetään viinijuhlan lisäksi englantilaiset joulumarkkinat, Christmas Cracker, vanhassa luostarissa noin tunnin ajomatkan päässä meiltä. Markkinat saivat alkunsa viisi vuotta sitten, kun englantilaiset halusivat saada joulupipareitaan. Nykyisin paikalla on myös ranskalaismyyjiä.
Lucia-juhlan kanssa päällekäin sattuu menemään Outbound-joulujuhla, (Outpound on organisaatio, jonka alla possukerhomme toimii) sekä koko saman viikonlopun kestävät Santons-markkinat.
Santons-markkinat järjestetään pikkuruisessa kylässä, vuoren rinteellä ja ainakin viime vuonna tarjolla oli santos-figurien lisäksi leipää, pähkinöitä, juustoja, makkaroita, hedelmiä... sekä kyläläisten esitys Beetlehemin joulutapahtumista, mukana oikeita eläimiä (lampaita, koiria ja kameleita).
Vaikeita valintoja, mutta yritämme revetä joka suuntaan.
Tiedättehän sellaisia sähköautoja, mitä lapsille tehdään? Siis muovisia autoja/moottoripyöriä, joihin mennään kyytiin ja ajetaan. Ne kulkevat muutaman kilometrin tuntinopeutta.
No täällä niitä on vastaantullut muutama. Ja joulukuvastot sekä kauppojen leluosastot pursuavat eri malleja.
Käveleviä lapsia ei juuri näy, siis tuollaisia 1-3 -vuotiaita. He kaikki istuvat rattaissa taikka työnnettävissä polkupyörissä. Tänäänkin vastaantuleva äiti kehoitti lastaan katsomaan (joka makasi raatona rattaissa), kuinka 'tuo vauvakin kävelee!'. No, Jii todella pitää kävelemisestä ja rakastaa työntää omia vaunujaan.
Aikuisetkaan eivät kävele. Autot ovat liikkumista varten. Mutta sunnuntaisin torille mentäessä, jos aurinko sattuu paistamaan (eli melkein aina), kävelijöitä lappaa vastaan vaikka kuinka.
Mutta kaikilla lapsilla on tutti. Ihan isoillakin. Sellaisilla meidän ekaluokkalaisten kokoisillakin. Enkä huijaa.
Vihdoin niitä Suomen(kin) kuvia..
Kotikodin takapihalle, metsään, on ilmestynyt hiekkatie.
(Vuokra)mökkikunnan kunnantalo. Liskistä tähyilin, mutten löytänyt :)
Yhtenä aamuna piha oli tomusokeritettu.
Vene oli jäänyt jäiden keskelle ansaan. 
Lapsille mökillä oli vaikka mitä kivaa - palloja, mailoja, trampolini, keinu, liukumäki...
...ja pyörä!
Se kuka tietää mitä sorttia nämä tyypit ovat, kertokoot ystävällisesti meille tietämättömille. Kiitos.Sitten takaisin Ranskaan. Pihaltamme löytyi hasselpähkinöitä. Ne ovat pudonneet naapurimme pähkinäpuusta meidän puolellemme. Mutta koska olemme hasselpähkinäallergikkoja (ainakin minä sekä Aa), veimme pähkinät Vauvertiin, Mas Tolosaniin, jossa niistä loihditaan jotakin herkkuja allergiattomille ihmisille.
Otin varaslähdön jouluun. Joulukortit ovat miltei valmiit, joululauluja on jo kuunneltu ja ensimmäiset tähtitortut tehty ja syöty. Jii nautti taikinapyörällä ajamisesta, ei niinkään taikinasta taikka valmiista tortuista.
Eilenhän oli isänpäivä. Aa toivoi lahjaksi valkoista, punaisilla raidoilla ja -katolla olevaa Miniä. Ja sai sen. Tiedän muuten, ettei isänpäivänä kai kuulu onnitella, mutta 'hyvää isänpäivää' oli vain liian pitkä :)
Viikko kotiinpalusta ja elämä alkaa taas palailla normaaleille urilleen. Jii ei enää kiukkua, Aa on töissä, minä tulen pilateksesta hymyssä suin. Kyllä täällä on taas ihan kivaa.
Kauppoihin alkaa ilmestyä joulua. Meillä vietetään perhejoulua, ensimmäistä kertaa minun ja Aan yhteisessä historiassa. Suomessa ollessamme menimme viikoksi kahden mökkeilemään, täällä olemme olleet ensin kahden sitten kolmin. Joulukuusta emme taida hankkia, mutta muuten joulukoristeet kihelmöivät ja tietysti ihanat joulusuklaat!
Asiasta juustohöylään.
En ole juurikaan matkustanut yksin. Olin vuoden vaihtarina reilut kymmenen vuotta sitten, yksin tietysti. Sen jälkeen matkasin Espanjaan tapaamaan vaihtarikaveriani, yksin. Siinä kaikki. Nyt sitten otin ja varasin matkan Ateenaan, yksin. Aa jää pitämään huolta Jiistä, taikka toisinpäin.
ps. hotelli näytti mukavalta ja hintaan kuului amerikkalainen buffet-aamiainen
Ollaan me hengissä, kaikki. Ja takaisin Ranskassakin, kaikki.
Miltei kolme viikkoa vierähti nopeasti (ylläri). Matkat menivät hyvin, Jii nukkui molempiin suuntiin sen pidemmän lennon (Frankfurt-Helsinki/Helsinki-Munchen), toisen lennon (Marseille-Frankfurt/Munchen-Marseille) ja automatkat (Lattes-Marseille/Marseille-Lattes sekä Vantaa-Espoo/Espoo-Vantaa) luki, söi eväitä, piirsi, imeskeli kynää, jutteli, leikki ja ihmetteli.
Ensimmäinen viikko tavattiin ystäviä ja sukulaisia; vietettiin rouva Olmin maisterijuhlia, jolloin Jii ensimmäistä kertaa elämässään hoidossa/yökylässä (meni hirmusen hienosti), juhlittiin Mumman 60-vuotispäivää sukulaisten kanssa, käytiin katsastamassa kaksikin remontissa olevaa omakotitaloa, jotka ystävämme olivat täällä ollessamme ostaneet, tapasimme kaksi uutta ihmistainta sekä kolme vielä vatsassa asustavaa, nautimme Mummin tarjouksesta hoitaa Jiitä ja kävimme perjantai iltana ulkona syömässä sekä pistäydyimme Club for fiven ensimmäisellä 10-vuotisjuhlakeikalla.
Kymmenen päivän jälkeen Aa lähti takaisin Ranskaan, töihin ja meidät Jiin kanssa poimittiin kyytiin mökille. Vietimme neljä päivää nelisteen Raaseporilaisen sekä hänen tyttönsä (kummityttö) kanssa ulkoillen, nukkuen, syöden ja leikkien. Torstaina seuraamme liittyivät Mertsi poikansa kanssa sekä Rouva P. Ja vaikka olikin ihana nähdä myös lapsia, ensi vuonna ainakin minä jätän Jiin kotiin :) (Mökkireissumme siis oli jo kahdeksas laatuaan, samaa aikaa vuodesta. Ja perinne jatkuu.)
Mökkireissun jälkeen palasimme vielä pesemään pyykkejä ja siivoamaan kotikotiin pariksi päiväksi. Ja sitten takaisin arkeen ja kiireettömyyteen.
Oli ihana reissu, mutta aika väsyttävä. Nyt siis keräilen voimia ja yritän etsiä hyviä puolia täällä asumisesta. Niin niin, tiedän, niitä on paljon. Mutta kun koti-ikävä jyrää...
Oja oli jo saanut riitepeitteen
Ja koska puu on märällä/pakkasella liukas, sinne ei saanut mennä kävelemään
Tämä haikara oli ilmeisesti juurikin vienyt lapsen taikka etsi uutta, sillä nokka oli tyhjä :) Kyseessä siis kattohaikara.
Odysseum'in joulua
Ja niitä kuuluisia patsaita (ks. linkki)
Cassan'in linnaluostarista - musiikkia
