Aa on mennyt taas töihin, yövuoroon. Ja nyt siis nukkuu Jiin älämölössä yläkerrassa. Eikä melkein seitsemän kuukautinen vielä mitenkään ymmärrä kun äiti hyssyttelee pahimpien riemunkiljahdusten jälkeen.
Päätin sitten eilen antaa Aan nukkua rauhassa ja suuntasin kaupoille. TIEDÄN ettei lauantaisin poistuta kotoa, paitsi jalkaisin. Menin kuitenkin 'varastomyymäläalueelle', jossa on rutkasti tilaa. Tutustuin muutamaan uuteen kauppaan ja taas ihmettelin, miksen ole mennyt aiemmin. Paljon halvempia ja nätimpiä äitiysvaatteita mm. Ja Jiille tarttui matkaan ensi kesäksi pari t-paitaa, shortsit ja pitkähihainen, yhteensä 5 euroa (yksi paidoista vielä luomu-puuvillaa).
Kaupoissa oli mukavan väljää eikä kassallakaan tarvinnut jonottaa. Paitsi sisustuskauppa Casa (onkohan Stockan casa?) oli ammuttu täyteen. Kävin ovella kääntymässä, mutten sopinut vaunujen kanssa sisään. Vaikka meidän shoppausvaunut on toooosi pienet. Ehkä huomenna uusi yritys.
Tämä alue on, kuten koko (ainakin eteläinen) Ranska, jännittävästi liikennejärjestelty. Jokaista tavallista risteystä kohden on ainakin kymmenen liikenneympyrää (kauppareitti; tiemme t-risteys, liikenneympyrä, liikenneympyrä, liikenneympyrä, liikennevalot, liikenneympyrä, liikenneympyrä, tasa-arvoinen risteys, stop-risteys ja parkkipaikka, kaikki noin kolmen kilometrin matkalla). Myös keskellä isoa tietä (110km/h rajoitus) on liikenneympyrä, vaikka 99% autoista menee suoraan... (liikenteestä enemmän toisen kerran)
Jokatapauksessa. Koko varastomyymäläalueelta johtaa pois yksi tie, jossa kaksi risteystä. Ensimmäisestä käännöksestä pääsee meille kätevämmin, toisesta kiertäen toisen kylän kautta. Valitsin jälkimmäisen, koska menen mielummin koko ajan eteenpäin kun seison ruuhkassa. Tuolta ensimmäisen risteyksen kautta olisin päätynyt stop-merkin taa, josta ei pääse ruuhka-aikana ikinä. Ja sitten kun pääseekin, meidän kylän suureen liikenneympyrään joutuu jonottamaan varmaan kilometrin.
Mutta että pääsin tuolta alueelta sinne toisen kylän suuntaan, minun oli ajettava suuren hypermarketin parkkipaikan läpi. Tottahan tieopasteetkin neuvovat sitä kautta. Parkkipaikalle pääsy kesti huomattavan kauan, sillä kaikki ihmiset halusivat sitä toista kautta ja siten ajoivat risteykset tukkoon.
Parkkipaikalta kääntyminen haluamaani suuntaan.. hmm. Täällä kun auton voi laittaa parkkiin ihan mihin sattuu mahtumaan. Yritä nyt sitten nähdä tuleeko autoja, kun toiset ovat parkanneet autonsa kaistan viereen pientareelle nokat minua päin. Ja kun ajovaloja ei päivällä pidetä, ei siitäkään tiedä kuka on tulossa, kuka ei.
Kun vihdoin pääsin haluamalleni tielle, loppumatka sujui koko ajan edeten ja vielä ihan reippaassa vauhdissa. Kun saavuin kylämme suureen ympyrään jonottamatta, hymyilin itsekseni kuinka fiksu olinkaan ollut. Tosiasiassa olisin varmasti ollut toistakin kautta samaa aikaa samassa paikassa. Mutta ainakin matkani oli mielyttävämpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä toki jälki