lauantai 31. heinäkuuta 2010

elossa

Olemme me täällä, kotona siis. Mutta vieraitten kanssa. Kummityttö, kaksi ja puoli vuotta on äitinsä kanssa lomalla. Ja ihan kiitos kiireisenä pitävät meidät kaikki.

Lapset siis. Ihanaa että heistä on toisilleen seuraa, mutta osaavat tapellakin KAIKESTA.

Elokuu alkaa huomenna. Pysymme kiireisinä. Ensi lauantaina saapuvat Koiraihmiset, joiden piti tulla jo keväällä, mutta jäivätkin Barceloonaan pidemmäksi ajaksi. Kun he lähtevät, vietämme perheen omaa 'laatuaikaa' kuusi päivää, jonka jälkeen Aa lähtee Amerikkaan kursseilemaan ja me saamme Jiin kanssa vieraiksi rakkaat ystävämme Äffän lapsensa kanssa. Lapsi on muutaman viikon Jiitä vanhempi, joten tuskin sitä ehtii tekemisen puute vaivata.

Täällä on lämmin, mutta Suomessa taitaa olla lämpimämpi. Kummallista. Nauttikaahan kaikki siellä olijat. Niin teemme mekin.



sunnuntai 18. heinäkuuta 2010

sorsia ja lämmintä vettä

Meidän takapihan lätäkössä on sorsia. Valtavasti sorsia. Ne tekevät uudet poikaset monesti kesässä. Ja sitten niistä ihanista untuvapalloista kasvaa isoja sorsia ja niillä on isojen sorsien ääni. Uuh, sitä ei meinaa kestää. Siihen nimittäin herää, siihen raakkumiseen.

Kun menet pullan kanssa aidan viereen, alkaa sorsia tulla ihan valtoimenaan. Niitä on kerralla, ilmassa ja vedessä kolmatta kymmenettä. Tiedän ettei se ruokinta ehkä edesauta niitten häätämistä, mutta kamoon, vähempikin riittäisi. Sitäpaitsi Jii tykkää katsella sorsien ruokkimista, ja samalla yleensä pintaan nousee isoja kaloja..


Näillä helteillä meidän kraanoista ei tule enää kylmää vettä. Se on ihan ok kun käy suihkussa, mutta juomaksi siitä kädenlämpöisestä vedestä ei oikein ole. Otin pyörälenkille eilen vettä pulloon hanasta, yök. Jääkaapin kautta siis. Toisaalta on hyvä että puhallettavaan altaaseen voi vaan laskea vettä, se on uimavalmista. Ei siis tarvitse yläkerrasta hakea ämpärillä lämpimämpää vettä.


Viime kesänä mietimme pitkään, investoisimmeko ilmastointilaitteeseen. Siis ihan vaan sellaiseen yhden huoneen viilentävään liikuteltavaan malliin. Investoimme ja hyvä niin, edessä on kuitenkin vielä yksi kuuma kesä, tämän lisäksi. Aika kiva kun voi mennä viileisiin lakanoihin nukkumaan. Öisin sitä ei pidetä päällä, sillä se pitää kamalaa meteliä (mitäs ostettiin halvin) ja sen poistoilmaputki menee ikkunasta ulos, joka tarkoittaa rakoja ikkunoiden ja kaihtimien välissä, joka tarkoittaa hyttysiä.




keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

tiistai iltana

Possuissa on eräs nainen, alunperin amerikkalainen, joka on pilates- ja jooga ohjaaja. Irkun kanssa päätimme kysäistä, josko tuo Lisa haluaisi antaa joogatunteja. Ja halusihan hän, vieläpä oikein mielellään.

Tiistaina, kahdeksalta illalla polkaisin pyörällä muutaman kilometrin päähän Bekin kotiin, jossa joogatunti pidettäisiin. Heillä kun sattuu olemaan eniten tilaa. Paikalla olivat kaikki meidän kylällä asuvat possut - minä, Irkku, Beki kumppaninsa kanssa, sekä Bekin vierailulla oleva äiti, unohtamatta Lisa-ohjaajaa.

Levitimme mattomme ulos terassille ja aloitimme hengittelemään pilateksen tahtiin. Tunti meni hirmuisen nopeasti. Kun mitään ei ole tehnyt kahteen vuoteen, pelkkä syvään hengittäminen sai pään ihan pyörryksiin, samoin jalat tuntuivat heikoilta. Mutta aika monta uutta lihasta löytyi tänä aamuna! Ensi perjantaina uudelleen.

Poljin kotiin (muut olivat muuten tulleet autolla, ja me asumme kaikista pisimmällä) pimenevässä illassa ja nautin hyvästä olosta. Ihmisiä tuli vastaan kävellen huomattavan paljon. Autoja oli parkissa kävelyteitä myöden. Ajoin sataman ohi ja totesin kaikkien ihmisten olevan matkalla sinne. Aah, ilotulitus.

14.7. on Ranskan vallankumouspäivä, itsenäisyyspäivän kaltainen juhla. Sitä juhlittiin eilen ilotulituksin. Harmitti, ettemme voineet lähteä katsomaan, sillä Jii oli jo unessa. 22.30 alkoi paukuttelu. Menimme Aan kanssa takapihalle ja voilá raketit ammuttiin juuri meidän suuntaan ja näimme ne todennäköisesti paremmin kuin olisimme nähneet satamasta. Kaiken lisäksi sain katsella niitä suihkunraikkaana yöpaidassani.

Alhaalla Ranskan lippu

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

kakku

Kolme viikkoa sitten ranskan tunnilla meidän piti Aan kanssa tehdä kutsu juhliin sekä juhlien menu, ranskaksi tietenkin. Keskustelukin olisi pitänyt tapahtua ranskaksi, mutta vähän se lipsui.. :)

Selasimme sanakirjaa innokkaasti, minä hain tussit ja 'hienompaa' paperia.

Kutsu oli Jiin kuvitteellisille syntymäpäiville ja menu sen mukainen. Alkupaloiksi nallekarkkeja ja tervetuliaismaljaksi omenamehua, ruoaksi merirosvosalaattia sekä rosvopaistia kera perunoiden sekä kotikaljan. Jälkiruoaksi tietenkin kakkua sekä limpparia lapsille ja kahvia aikuisille.

Ope ihmetteli mitenkä ei ole mitään alkoholia, sillä täällä todella se viini kuuluu osana jokaista ateriaa, juhlaa, kissanristijäistä jne. Kahvia täällä ei juuri juhlissa tarjota, mutta viiniä tarjotaan. Huomautuksena: kukaan ei ole kuitenkaan humalassa...

Kotikalja ja rosvopaisti vaati selityksensä, samoin täytekakku. Tarte du creme on käännös sanakirjasta, mutta 'kermatorttu' ei mielestäni kuvaa mitä täytekakku todella on. Näytin siis kuvan Jiin syntymäpäiväkakusta. Lupasin myös tehdä Opelle näytekakun.

Niinkun teinkin, seuraavalla kerralla. Väliin laitoin mansikka-raparperihilloa sekä vaniljaista kermavaahtoa, kuorrutin kakun kauttaaltaan kermalla (juu, sain vatkattua täkäläisestä kermasta tarpeeksi kovaa vaahtoa, kun laitoin sekä kulhon että vatkaimen ensin jääkaappiin kylmenemään) ja koristelin mansikoilla sekä strösseleillä.

Ja oli muuten hyvää! Lupasin kääntää ohjeen, jos nyt en ranskaksi niin ainakin englanniksi.








sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

korjausta ja korjaamattomuutta

Meidän nettihän on ollut alusta saakka ihan farssia. Sen tuleminen, lähinnä toimittaminen, kesti iäisyyden (4kk) eikä se sen jälkeen ole toiminut moitteettomasti. Se pätkii vähän väliä ja saattaa olla pois päältä useita tunteja. Toisinaan auttaa laatikon virtajohdon irrottaminen ja uudelleen kiinnittäminen, toisinaan ei.

Internetyhteyttä pitkin meille tulee myös puhelinlinja sekä tv. Ja jos internetyhteys ei toimi, ei toimi puhelin eikä tv. Yritä nyt sitten katsoa tv:stä vaikka elokuvaa, kun näet sen pätkissä, tai et ollenkaan. Osittain tästä syystä emme katso paikallista televisiota.

Ostimme viime viikolla uudet puutarhakalusteet, vanhojen muovisten tilalle. Olimme luvanneet ne itsellemme 'palkinnoksi' kolmannesta vuodesta. Halusimme kalusteille kotiinkuljetuksen, sillä tuolit tulivat valmiiksi kasattuna, eivätkä mahtuneet Polomme takaluukkuun. Halusivat puhelinnumeromme, että voisivat soittaa ennen tuloaan lauantaina. Annoimme lankanumeron, sillä täkäläiset eivät osaa/viitsi/voi soittaa ulkomaisiin kännykkänumeroihin (ja täkäläinen liittymä on kalliimpi entä pitää suomalainen liittymä ja maksaa ulkomaanpuhelut).

Aa sai vihdoin soitettua Oranssin vikailmoitusnumeroon, siihen englanninkieliseen palveluun. Täytyyhän puhelin olla kunnossa että puutarhakalusteet tulevat. Korjaajamies saatiinkin viime torstaiksi. Hän tuli ja mittaili ja sääteli ja soitteli ja jutteli. Kaikki toimi moitteettomasti. Ja hän lähti. Perjantain ja lauantain, koko päivät, netti oli poikki. Tänään se oli useamman tunnin. Kiva kun kävit, korjaaja.

Mitä puutarhakaluihin tulee, ne tulivat eilen. En tiedä yrittikö tuoja soittaa ensin vaiko ei. Eikä sen väliä, pääasia kun tulivat.