Kymmenen päivää talolla ja matkamme jatkui etelään. Ensimmäinen pysäkki oli Naples, jossa kävimme mm veneajelulla, johonka sisältyi ajelua rikkaiden asuntoalueella (vähän turha ja vähän ärsyttävä - 'tuossa talossa asuu se ja se ja talo on maksanut
1 8 m i l j o o n a a d o l l a r i a' ja sitten kanssamatkustajat huokailevat 'uuh' ja 'aah') sekä delffiinejä (joita oli kiva nähdä) sekä katsoimme auringon laskevan Meksikon lahteen.
Hauska homma sattui veneajelua odotellessa. Olimme kahdeltatoista buukanneet itsemme kahden lähdölle ja kävimme rauhassa lounaalla satamassa odotellessa. Siirryimme laiturille hyvissä ajoin ja ihmettelimme, kun venettä ei näy, eikä muita matkustajiakaan. Kymmenen minuuttia yli kahden saapui luoksemme liput myynyt täti, joka kertoi meidän myöhästyneen kahden veneestä, sillä kello oli kolme. Kävi ilmi, että koko maa on siirtynyt edellisenä yönä kesäaikaan, josta meillä ei ollut pienintäkään aavistusta. Onneksi liput kelpasivat neljän veneeseen.
Pelikaaneja uiskenteli ja lenteli joka puolella
Aurinko laski ja ihmiset taputtivat kun se oli painunut mereen
Naplesista matkamme jatkui Miccosukee-intiaanikylän ohi, jossa pysähdyimme kurkistamaan alligaattoriesitystä, museota sekä söimme intiaaniravintolassa.
Pikkuinen villisian poikanen
Ilman toteemipaalua en olisi uskonut intiaanikylässä olevanikaan ;)
Seuraavat kaksi yötä vietimme Miami Beachin South Beachilla, josta teimme Aan ja Jiin kanssa päiväretken tapaamaan entistä opettajaani. Perillä yksi opettaja olikin vaihtunut kahdeksi, sillä hän kenen luonaan Denise lomaili miehensä kanssa, sattui myös olemaan entinen opettajani. Ehdottomasti reissun kohokohta tuo tapaaminen.
South Beach illalla
Ja päivänvalossa
Viimeiset kaksi yötä vietimme Florida City'ssä. Matkalla sinne ajoimme kohti Key West'iä, mutta matkan ollessa liian pitkä (tiesimme sen kyllä), käännyimme puolilta välin takaisin päin. Viimeisen kokonaisen päivän tallustelimme Aan ja Jiin kanssa Evergladesin kansallispuistossa muutaman lyhyen 'boardwalkin'.
Key Largossa pysähdyimme syömään älyttömän hyvään kalaravintolaan, jossa jälkiruoaksi söimme tietenkin Key Lime Pie't.
Puita verhosi hieman naavan tapainen höttö, ihan oma kasvinsa (en yhtään muista mikä :)
Alligaattoreita (vaiko krokotiilejä) vilisi sekä vedessä että maalla. Alempi siis paistatteli kävelytiellä eikä ollut ihmisistä moksiskaan, minä kyllä menin kiltisti toista laitaa... Nämä siis Everglades'issä, vaikka kyllä niitä oli matkallakin ojat pullollaan.
Kyllä minäkin olisin valinnut mahdollisimman kaukaisen reitin noihin alligaattioreihin nähden...
VastaaPoistaKiitos kuvista! :)
lisääää!
VastaaPoistanyt kun en enää itse pääse matkoille, luen kuola valuen ihania matkakertomuksia.
kiitos kultaseni!
Stansta, väkisinkin käveli kaukana vaikka tyyppi ei korvaansa lotkauttanut.
VastaaPoistaliskonainen, pistän toiveen korvantaa :)