muista aina liikenteessä..

..monta vaaraa ompi eessä. Varsinkin tässä maassa.

Sunnuntaina oltiin Vaelluskavereiden kanssa kolmin (miehet kotimiehinä) parin sadan kilometrin päässä Fontaine de Vauclusessa. Oli muuten mahtava paikka.
Lähdimme ajelemaan kotiinpäin, vähän matkaa ajeltua tuli risteys ja me stop-merkin takaa jatkoimme matkaamme suoraan. Pysähdyksissä odotin vapaata tietä ja näin vasemmalta tulevan auton vilkuttavan ja kääntyvän 'alta' pois. Kun sitten laitoin jalan kaasulle, se auto tulikin suoraan, kääntymättä. Onneksi kaikki ehtivät jarruttaa. Kun sitten auto ajoi ohitsemme, sillä olikin hätävilkut päällä. Mutta eihän niitä toisen puoleisia vilkkuja nää... Ja syy niille hätävilkuille oli seuraava; risteyksessä oli sattunut kolari aiemmin ja paikalla oli ambulanssi. Ilmeisesti tämä hätävilkuttaja siis koki olevansa myös hädässä..

Tulimme kotiin maisemareittiä ja pikkuisen kaupungin läpi. Kun tiet olivat mutkaiset ja tuntemattomat, ajoin aika hiljaa. Onneksi. Vastaan nimittäin ajoi kaksi autoa vastaantulijoitten eli meidän kaistalla, torvet tööttäillen ja nuoret miehet ikkunoista roikkuen. Ehdin taas jarruttaa. (Oli Marseille voittanut jonkun jalkapallokisan, siinä syy.)

Tänään ajoin Irkulle. Töyssyt täällä on todella korkeita, sillä ketään ei kiinnosta meneekö auto rikki vaiko eikö. Siis töyssyihin pitää ajaa todella hitaasti. Ennen Irkun taloa on töyssy, toinen noin 50 metriä ennen. Jarrutin siis ensimmäiseen töyssyyn, takanani tuleva auto puskurissa kiinni. Töyssyn kohdalla auto kiihdytti ja ohitti minut. Loipa vielä kunnon mulkaisun perääni kun kehtasin hidastaa hänen matkaansa.

Heitin Irkun naapurikylään ja jatkoin takaisin kotiin. Saavuin aika suureen liikenneympyrään, jossa erkanemiskaistasta (meidän navigaattori puhuu erkanemiskaistasta) peruutti auto. Oli ilmeisesti ajanut väärästä reijästä ulos. Silloinhan tietenkin saa peruuttaa liikenneympyrässä.

Sissos sentään.