tauluja

Aa tilasi valokuvia netistä. Löysi tarjouksen, jossa suurennokset olivat superhalpoja. Tilasi siis monta suurta kuvaa, tarkoituksena laittaa täällä olevien rumien kuvien päälle kehyksiin.

Kuvia tuli kaksi tuubia, joista toisessa kaikki kuvat olivat ruttuisia. Niissä tuubeissa kun on korkit, jotka painetaan kiinni sen tuubin sisään, niin olivat painuneet kuvatkin sisään siinä samassa. Kahden kuvan värit olivat tosi pliisut, jopa minun epämääräisillä silmilläni ja ainakin yhdessä kuvassa meni keskellä haalean vaalea viiva (minkä siis minäkin huomasin).

Kyseessähän on siis koko Euroopan laajuinen nettipalvelu, mutta kuvat printataan Ranskassa. Aa laittoi sähköpostia englanniksi. Ja sai vastauksen suomeksi. Setä lupasi itse katsoa kaikki kuvat läpi ja laittaa uudet tulemaan.

Yksi tuubi tulikin melkein heti perään. Sitten tuli sähköpostia, että setä ei ollut ehtinyt tarkistaa kuvia ennen kun ne olivat jo lähteneet, mutta koska pakettiin ei ollut tullut kaikki, hän tarkistaa jäljelle jääneet varmasti. Ja hyvitykseksi seuraavasta ostosta kymppi pois. Kuvia tuli siis tuplana (ruttuiset ja epäkurantit sekä rututtomat ja kurantit); nyt saamme laittaa huonommat tänne seinille ja ottaa paremmat kotikotiin seinille.

Kuvat on nyt viritettyinä olemassa oleviin tauluihin ja hyvältä näyttää. Mutta tottakai kaikkein suurin ja rumin taulu on niitattuna kehyksiin kiinni niin ettei kuvaa voi mitenkään vaihtaa rikkomatta sitä. Ei vaan uskalla jos se vaikka onkin joku kovin tärkeä omistajilleen (van Goghin auringonkukka juliste kehystettynä ja koko jotain metri kertaa puolitoistametriä). Taidan työntää sen vaatekaappiin piiloon ja katsella mielummin jäljelle jääviä mustia likarantuja valkoisessa seinässä.