tiistai 17. marraskuuta 2009

ruuhkassa

Pakolliset tuulitiedot - tukka heiluu ihan pikkiriikkisen. +16 astetta ja meteolaitteessa on eilinen aurinko pilvien takana. Edelleenkään taivaalla ei auringosta tietoakaan. Eikä siitä sinisestä taivaasta. Aa juuri pohti, onko koskaan ennen ollut harmaata näin monta päivää perätysten. On.

Irkulla oli eilen joku TärkeäTapaaminen, jonka ajaksi olin lupautunut lapsenvahdiksi, ja Aa oli lupautunut Jiin vahdiksi. Aa oli laittamassa ilmaa pyörääni, kun Irkku soitti. Ei tarvitsekaan lähteä. Hän oli Tapaamisestaan tunnin myöhässä, sillä oli seissyt ruuhkassa. Kun oli päässyt perille, kertoivat ilmoittaneensa hänelle väärän päivän. Että perjantaina sitten uudestaan. Ja tunti ruuhkassa takaisin kotiin.

Yllättävää vapaapäivää tuhlataksemme lähdimme uuteen Kauppakeskukseen. Suorin, tai ainakin nopein, reitti on moottoritien kautta. Ei ollut eilen. Moottoritien liittymä oli suljettu. Saattoi olla koko moottoritie siitä kohtaa, sillä jono seuraavaan risteykseen (joka aina on liikenneympyrä, okei myönnän, ehkä kaksi sadasta on ihan oikeita risteyksiä...) oli PITKÄ. Olisimme menneet tuosta ympyrästä kaupunkiin päin ja sieltä Kauppakeskukseen, mutta jono sinnekin oli aivan liian pitkä. (Irkku taisi seistä siinä jonossa...)

Käännyimme siis ympyrästä takaisin kotiin päin. Myös moottoritien länteenpäin menevä ramppi oli suljettuna. Jonossa rekkoja, pikkuautoja ja rekkoja. Setäpoliisi oli ohjeistamassa, mutta näytti vain pyörittelevän päätään. Emmekä nousseet kotikylään päinkään, sillä
liuska oli tielle saakka tukossa; sielläkin tehdään tietöitä. Jatkoimme edelleen ajamista.

Rekkaa rekan perään oli silläkin reitillä. Se saattoi olla kiertotie moottoritien seuraavaan liittymään.Tai saattoi olla olematta. Tai muutkin yrittivät olla ovelia. Tai kaikki olivat joutuneet sinne vahingossa. Aata alkoi jo ahdistaa, mitä on Kauppakeskuksessa tai sinne menevillä teillä..

Ohitimme seuraavan moottoritien liittymän - kiinni. Kaksi espanjanjalaista rekkaa vilkuttivat, hiljensivät, olivat jo kääntymässä kun tajusivat, että keskellä tietä olikin kielletyn ajosuunnan merkki ja jäivät ihmettelemään. Miksi kiertoteitä ei ole merkitty mihinkään??!!


Kauppakeskukseen johtava tie oli tyhjä, samoin parkkihalli. Tosin me käytämme suuren Urheiluvälinekaupan parkkihallia, sillä se on maksuton, toisin kuin uuden Kauppakeskuksen parkkihalli. Ja shoppailu on ihan yhtä näppärää. Parkkihallissa hihitimme klommoisille autoille, sekä rekisterikilvelle, josta oli lähtenyt puolet numeroista irti. Naura liikenteessä päivä, selkeästi.

Nappasimme sandwichit kotiinviemisiksi. Minä otin ruotsalaisenleivän (rieskaa jonka välissä kylmäsavulohta) ja Aa perinteisen täytetyn patongin. Patonki oli penaalissa! Siis pienessä pussissa, joka suljettiin vetoketjulla. hihitystä.

Poikkesin vielä pikaisesti Urheiluvälinekauppaa vastapäätä sijatsevassa ruotsalaisessa mööpelikaupassa (neljä kirjainta, alkaa iillä) etsimässä pingviininmuotoista nokkamukia joululahjaksi (meillä on sellainen ja Irkku ihastui siihen kovasti...). Ei löytynyt.

Mutta löysin piparkakkutaikinaa!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki jälki